Harvoinpa samana yönä näkyy kaikki kyseiset ilmiöt mutta niin nyt vain sattui käymään. Kaukana merellä kulkenut ukkospilvi välkkyi ja salamoi, mutta ukkosen ääniä ei kuulunut koska pilvet olivat niin kaukana. Eli kyseessä olivat kalevantulet ja elosalamat, molempia nimityksiä käytetään salamoinnista joka näkyy muttei kuulu. Samaan aikaan kun vielä näkyi valaisevia yöpilviä ja revontuletkin, niin yöllinen havaintoreissu oli erittäin vaihteleva ja antoisa. Revontulien näkeminen tähän aikaan vuodesta on erittäin harvinaista näillä leveysasteilla. Yöllinen taivas on vielä niin valoisa, että vain kirkkaimmat revontulet voivat erottua taivaalta. Tämä taisi olla ennätys omalle kohdalle revontulien kohdalla, koskaan en ole näin aikaisin syksyllä revontulia päässyt näkemään. Nytkin revontulet erottuivat vain vaivoin, mutta näkyivätpä kuitenkin sen verran että havainnon voi kirjata muistiin.
Salamaniskut
Salamaniskujen kuvaaminen on haastavaa hommaa, mutta kyllä sekin onnistuu kun on kärsivällisyyttä. Tai sitten jos on salamatriggeri ja kamera osoittamassa oikeaan suuntaan niin voi päästä vähän helmpommalla. Tässä pari salamavalokuvaa tämän päivän onnistumisista.